Super Junior – BONAMANA

Bonamana, korealaiselta nimeltään Miinah, joka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittaa kaunista, on poikabändi Super Juniorin neljäs kokopitkä studioalbumi. Se julkaistiin toukokuussa 2010. Ensimmäisellä viikolla julkaisun ilmoittamisesta levyä ennakkotilattiin 200000 kopiota, ja julkaisupäivänä levyä myytiin 36000 kappaletta. Levy nousi jo julkaisupäivänään listaykköseksi, ja valloitti myöhemmin muitakin listoja. Nyt arvostelussa kyseisen albumin uudelleenpakattu versio C, joka sisältää neljä uutta kappaletta.

Levyllä ensimmäinen kappale on nimikkohitti Miinah (Bonamana) (Beauty), joka on vauhdikas tanssikappale. Musiikkityyliä on kuvailtu SJ Funkyksi, eli Super Junior Funkyksi, ja sitä on kutsuttu myös elektropop-funkyksi. Kappale todellakin palauttaa Super Juniorin musiikkimaailman kartalle pitkän tauon jälkeen, ja tekee selväksi, että yhtye pystyy jatkamaan huolimatta viimeaikaisista vastoinkäymisistä. Bonamana on rytmikäs, mielenkiintoinen ja erilainen, sekä on oivallinen vaihtoehto ensimmäiseksi singleksi. Toinen kappale levyllä on Neo Gateun Saram Tto Eopseo (No Other) (There’s No Other Person Like You (No Other)), joka on uudelleenpakatun levyn ensimmäinen uusi kappale. Se saa ensimmäisestä tahdista alkaen hymyn kuulijan huulille, ja sen onnellinen tunnelma huuhtoo kaikki ikävät ajatukset mennessään. Varsinkin musiikkivideon nähtyään ei voi olla enää huonolla tuulella. Kappalleen iloinen ja rakkautta edistävä sanoma on mieltä hellivä, ja joka ikinen Super Junior ELF ympäri maailmaa mitä luultavammin piristää päiväänsä tällä kappaleella. Tämän kappaleen myötä yhtye tuntuu todella saavan yhteyden faneihinsa, sillä suloinen No Other löytää tiensä kylminpäänkin sydämeen.

Uudelleenpakatun levyn kolmas kappale on jälleen yksi uusista, Shake It Up (Remix ver.), joka on alkuperäisestä tehty remix. Se on vauhdikas ja omalla tavallaan hyväntuulisen pirteä. Kertosäe jää auttamatta päähän soimaan ja kappale eroaa taustabiitiltään jonkin verran alkuperäisestä, joka on myös levyllä. Jinsim (All My Heart) on albumin neljäs kappale, ja myös uuteen painokseen lisätty. Siinäkin on rauhallinen tunnelma, ja se on ominaista Super Juniorin tyylille. Kappale tosiaan sopii bändin kuvioon, ja etenkin muihin uudelleenpainoksen kappaleisiin. Se on kaunis ja harmoninen kappale, joka tuo esille yhtyeen hienot musiikilliset lahjat. Tämän kappaleen on säveltänyt Leeteuk yhteistyössä Super Junior M:n Henry Laun kanssa. Viidentenä levyllä on Yeohaeng (A Short Journey), viimeinen uuden painoksen täysin uusista kappaleista. Kappaleen on kirjoittanut Eunhyuk ja säveltänyt Donghae. Yhtyeestä ongelmien vuoksi poissa ollut ja armeijaan lähtenyt Kangin laulaa pääosin muun yhtyeen tukemana. Kappale on hiukan haikea ja edelleen hyvin rauhallista tunnelmaa jatkava. Kappaleesta tulee väkisinkin hieman surullinen olo, johtuuko se sitten Kanginista tai vain kappaleen yleisilmeestä.

Nappeun Yeoja (Boom Boom), kappale jonka yhtye esitti comeback-stagella Bonamanan kanssa, on levyllä seuraavana. Se palauttaa tunnelman taas tanssimusiikkiin, ja sen antama hiukan dramaattinen mielikuva palauttaa hyvin mieleen uuden levyn teeman – miehisyyden ja vakavan asenteen. Kappale tosiaan sopisi tanssittavaksi yökerhoon, ja sen hyvä taustarytmi yhdistettynä rap-osuuksiin ja vahvaan kertosäkeeseen todellakin saa kappaleen nousemaan kenties parhaiden listalle. Eunhyuk teki tähän kappaleeseen tanssikoreografian. Seitsemäntenä levyllä on Super Junior K.R.Y:n esittämä Eunggyeol (Coagulation), joka on hyvin rauhallinen ja tunnelmallinen kappale. Kyuhyun, Ryeowook ja Yesung laulavat hienosti yhteen, heidän äänensä sopivat juuri tällaisiin kauniisiin balladeihin. Tunnelma on juuri rakkauslaululle ominainen, voimakas, intohimoinen ja sydäntä koskettava. Tämä kolmikko osaa laulaa balladeja, tämäkin kappale oli heidän laulamaan todella upea.

Levyn kahdeksas kappale, Naran Saram (Your Eyes), on Yesungin ja Kyuhyunin duetto. Se jatkaa rauhallisten balladien linjaa, ja sen tunnelma on aika samanlainen kuin edellisen. Kaunis, rauhallinen ja erittäin tunnelmallinen rakkauslaulu kahden upean laulajan esittämänä. Heidän äänensä tosiaan ovat kuin juuri tällaisia lauluja varten, ja niiden avulla kappaleesta tuleekin juuri niin kaunis ja koskettava. My Only Girl on levyn yhdeksäs kappale, nyt vähän erilaista tyylisuuntaa edustava laulu. Se ei aivan yllä tanssimusiikin tasolle, eikä se balladikaan ole, joten se sopii hyvin levyn keskivaiheille. Se kulkee hyvää keskitietä, ja keskinopea rytmi on myös levyn imagoon sopiva. Tunnelmaltaan kappale on lähempänä rakkauslaulua kuin tanssikappaletta, ja sen omalaatuinen soundi sopii levylle mainiosti.

Seuraavana levyllä jatkaa Sarangi Ireohge (My All Is In You), joka jatkaa edellisen kappaleen mukavan letkeää tunnelmaa. Se on rauhallinen ja kaunis, ja tuo hieman mieleen Don’t Don -levyn balladit. Laulajien äänet sopivat hienosti yhteen ja se osoittaa Super Juniorin olevan juuri sopiva tällaisiin kappaleisiin – useampi laulaja saa aikaiseksi varsin hienon soinnin. Shake It Up! on seuraavana vuorossa, tällä kertaa kappaleen alkuperäinen versio. Se on edelleen vauhdikas ja hyväntuulinen, ja nousee ehdottomasti yhdeksi levyn parhaista kappaleista mukavan pirteällä ja omalaatuisella tyylillään. Tätä kappaletta albumilla seuraa Jamdeulgo Sipeo (In My Dream), joka on taas hidas kappale. Sen esittää yhtyeen viisi jäsentä; Yesung, Sungmin, Donghae, Ryeowook ja Kyuhyun. Se palaa balladilinjalle seuraten aika tarkkaan edeltäjiään, ja ei taaskaan tuota pettymystä rakkauslaulujen sarjassa. Se on tunnelmallinen ja täysin kynttiläillalliselle sopiva kappale.

Bomnal (One Fine Spring Day) on levyn kolmastoista kappale ja Ryeowookin soolo. Sekin on rauhallinen, pianon säestämä kaunis laulu, joka saa varmasti jokaisen Ryeowookin fanin kananlihalle. Mies tosiaan osaa laulaa, ja se kuuluu kappaleessa todella selvästi. Laulu on hänen tyylisensä ja sopii hänen ainutlaatuiselle äänelleen todella hyvin. Toiseksi viimeisenä levyllä on Joheun Saram (Good Person), joka vie levyn loppua kohti iloisempaan suuntaan. Kappale on mukavaa vaihtelua balladien joukkoon ja sen hyväntuulinen tunnelma tasapainottaa hyvin balladitäytteistä levyä sopivasti. Mieleen tulee hiukan yhtyeen aikaisempi tuotanto ja sen tyylinen iloinen meininki. Viimeinen kappale levyllä on Here We Go!, joka tosiaan tuo Super Juniorin alkuvuodet mieleen. Hetken tuntuu että Miracle ja Happiness ovat tehneet paluun, ja se on todella mukava tunne. On hienoa kuulla että aikuistuneessa yhtyeessä on vielä sitä samaa iloisuutta ja huoletonta asennetta jäljellä. Kappale on mainio lopetus levylle – se jättää kuulijalle hymyn huulille ja mukavan iloisen tunteen levyn kuuntelun jäljiltä.

On selvää, että Super Junior on kokenut muutoksen edellisen levyn jälkeen, se kuuluu, näkyy ja oli itsestäänselvää jo ennen levyn julkaisua. Yhtye palasi kolme jäsentä köyhempänä, mutta se ei todellakaan häirinnyt. Kymmenen nuorta miestä silti tulivat, näkivät ja voittivat, eivätkä jättäneet ketään kylmäksi. Vastoinkäymiset näyttävät vain vahvistaneen yhtyettä, ja se näkyy uudessa levyssä. Kolme jäsentä on balladeineen selkeästi nostettu johtohahmoiksi musiikillisesti, eikä se toisaalta ole ihme. Levy on aikuistuneempi ja sivistyneempi kuin aikaisemmat ja se kai oli odotettavissa. Se ei silti vähennä sen musiikillista tai taiteellista arvoa, sillä se on vähintäänkin yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, ellei parempi. Bonamana teki historiaa, kuten koko yhtye. Tämä levy teki selväksi sen, että Super Junior selviää kaikesta ja vahvistuu matkalla.