Seo Taiji – toisen singlen julkaisukonsertti Wormhole

Korean valkoisena päivänä maaliskuun neljäntenätoista piti Korean legendaarisin muusikko Seo Taiji ensimmäiset soolokonserttinsa sitten edellisvuotisen comebackinsa ATOMOS Part Moain julkaisemisen. Madonreiäksi tituleerattu konsertti juhlisti comebackin toisen singlen ATOMOS Part Secretin julkaisua. Liput molempien päivien esiintymisiin myytiin loppuun alle puolessa tunnissa. Seo Taiji toivotti tervetulleeksi kaksi lämmittelybändiä shown avaamiseksi: Yozoh ja GumX neljännentoista päivän konserttiin ja PIA sekä Janggeeha’s Faces viidennentoista päivän konserttiin.

Ja kun kyseessä on Seo Taiji, oli kaiken oltava ehdottomasti teemattua. Pääsisäänkäyntinä toimi mustaan julkisivuun leikatut kaksi pyöreää oviaukkoa, jonka läpi yleisö käveli lyhyttä käytävää pitkin. Käytävän seinille oli istutettu pieniltä tähdiltä näyttäviä kuituoptiikanpalasia. Varsinaisen salin sysimustuutta leikkasivat neonvihreät tutkaimet avaruustunnelmaisen musiikin soidessa taustalla, luoden siten madonreiän tunnelmaa.

Molemmat päivän lämmittelybändit, Yozoh ja GumX, soittivat puolen tunnin setit, jonka jälkeen valot himmennettiin ja valtavaa logoa kantava musta esirippu laskeutui peittäen esiintymislavan. Vaikka valmistelut kestivät vain kymmenen minuuttia, tuntui se ikuisuudelta. Esiripun laskeuduttua ja kitarariffien pyörähtäessä käyntiin, saatiin myös selville miksi valmistelut kestivät niin kauan. Ensiksikin koko lavalla olivat valtavat sähköiset taulut, joihin oli kuvattuna satunnaisia kuvia malariasta ja kaaoksesta (maailmanlopun teemaa seuraten). Nämä taulut nostettiin kuitenkin takaisin ylös paljastaen varsinaisen lavan. Rumpali oli sijoitettu valtavaan pleksiseen neliöön ja lavan keskellä oli massiivinen MOAI-tyylitelty pyramidi, joka oli koristeltu muinaisilla raapustuksilla. Pyramidin keskiosassa oli ovi avaimenreikineen, jonka läpi paistoi valo. Tuosta ovesta ilmestyi lavalla Seo Taiji ja bändi alkoi soittaa Julietia.

Kultaisten suikaleiden tipahdellessa katonrajasta hyppi Seo Taiji energisesti ympäri lavaa mikki käsissään. Fanit pääsivät myös todistamaan miehen uudistunutta lookia: radikaalilla uudella leikkauksella viimeistellyt vaaleanruskealla sävyllä värjätut hiukset, näyttivät lähinnä siltä, kuin kampaus olisi vahingossa (tai tahallisesti) leikattu epätasaisesti sivuilta. Hänen yllään oli hienostunut yksinkertainen valkoinen takki yhdisteltynä ei-niin-hienostunutta kokonaisuutta kuvaavaan taiteelliseen omenankuvaiseen t-paitaan. Vaatekokonaisuus oli hieman aikuismaisempi kuin edellisessä Live Tour Zero ’04 -tyylissä, mutta rock toimi yhtä hyvin myös yksinkertaisissa ja hieman sofistisisesti ketjutetuissa housuissa.

Julietia seurasi Bermuda [Triangle], jonka jälkeen hän toivotti yleisön ja MC:n tervetulleeksi. Hän kertoili menneisyydestään kuin vanhaa saagaa lainaten ja muistutti faneja edellisvuotisesta comebackistaan. Hän sanoi kikattaen: ”Vaikka kuinka yritin pysyä piilossa, te aina löysitte minut.” Hän myös puhui valkoisesta päivästä ja kysyi morkaten: ”Saitteko te tytöt yhtään karkkia? Tahdotteko minun antavan teille vähän?”. Naisyleisö aloitti kuoron: ”Anna meille karkkia! Anna meille karkkia!”. Mies lopetti me rakastamme sinua -huudot lyhyeen soittaen kolme kappaletta albumiltaan 7th Issue: Heffy End, Robot ja Take Five. Kahden ensimmäisen aikana tauluilla näkyivät kappaleiden musiikkivideot, mutta Take Fiven aikana näkyi Seo Taijin hymyilevä naama sateenkaarien ja pilvien ympäröimänä.

Seuraava osio oli erittäin tärkeä korealaiselle yleisölle ja etenkin pitkäaikaisille faneille. Konsertin osallistujakaarti oli varsin ainutlaatuinen: nuoria tyttöjä ja poikia, keski-ikäisiä naisia ja miehiä. Ihmisiä kaikista ikäluokista, joista osa pukeutui konservatiivisesti, osa liberaalisti, kukin kantaen omia syitään Seo Taijin kulttiin liittymisestä. Kaksi plakaatia tuolien luona julistivat seuraavaa: ’Mieheni ei tiedä minun olevan täällä’ ja ’Vaimoni ei tiedä minun olevan täällä’. Kuin sattumalta osuen salattuun teemaan. Seo Taiji juonsi taas hetken aikaa ja kertoi kuinka häneltä oli kerran kysytty mihin aikaan hän palaisi, jos hänellä olisi mahdollisuus palata menneisyyteensä. Hän vastasi, että palaisi takaisin ensimmäiseen konserttiinsa, joka aiheutti faneilta huutoryöpyn: ”Sinawe! Palaa takaisin Sinaween!” Seo Taijin vain hekotellessa heille. Hän kertoi, että seuraavaa kappaletta hän ei ole esittänyt seitsemääntoista vuoteen – kyseessä oli Ijeneun. Kiljaisut olivat voimakkaat ja osa faneista alkoi itkeä. Top avasi kappaleen pehmeillä kitarariffeillään, ja vastauksena niille jotka ihmettelevät: kyllä, paikalla oli toinen kitaristi. Kappaleen jälkeen Seo kurotti kätensä Topia kohti antaen hänelle mikin muutamaksi sekunniksi.

Seuraava sametinpehmeä kappale seurasi 10wol 14ilin muodossa, jonka jälkeisessä juonto-osuudessa mies kysyi kummasta singlestä fanit pitivät enemmän. Monet vastasivat ensimmäinen, joten hän soitti seuraavat kappaleet: Moai, Human Dream ja T’IK T’AK. Luonnollisestikin hän otti mukaan myös Human Dream -musiikkivideolla näkyneet robottitanssijansa ja yleisö liittyi mukaan tehden ”käsitanssia” yhdessä tanssijoiden kanssa kuplien vallatessa areenan. Seuraavaksi vuorossa oli energinen T’IK T’AK, johon oli järjestelty myös pyrotekniikkaa mukaan. Taululle ilmestyi digitaalinen kello, joka tikitti aikaa kuin pommiin istutettu ajastin. Viimeisenä kappaleena soi Coma, joka oli täsmälleen yhtä voimakas kuin sitä edeltävä kappalekin oli ollut.

Seo lähti lavalta hetkeksi, jolloin fanit tutusti alkoivat tömistelemään jalkojaan vaatien häntä palaamaan lavalle. Muutamien minuuttien päästä bändin jäsenet palasivat Seo Taijin seuratessa heitä. Vaikka Seo Taiji väitti heidän näyttävän väsyneiltä, todellisuudessa he eivät siltä näyttäneet pätkääkään. Hän soitti encoressaan vain yhden kappaleen Nae Mamiyan, joka oli kappale, jota hän ei ollut soittanut ainakaan vuosikymmeneen. Tätä hetkeä todistivat fanit kyyneleet silmissään ja ihailua katseessaan; ulkomaalaisena on vaikea käsittää Seo Taijin voimaa korealaisiin. Voi ainoastaan ottaa askeleen taakse ja nauttia musiikista. Alusta saakka seuranneilla faneilla oli hiljainen ja nöyrä ymmärrys sitä kohtaan, kuinka paljon Seo Taijilla oli vaikutusta heidän kulttuuriinsa.

Seo Taiji bändijäsenineen kokoontui viimeiseen lyhyeen kumarrukseen ja kaikki vilkuttivat heille hyvästit. Hän heitti vesipullon ja muutaman hiessään kylpeneen pyyhkeen yleisön joukkoon. Pyrittyään takaisin lavalle vilkuttamaan veti Top hänet sisään takahuoneeseen. Tällöin hän piirsi sydämen ilmaan keskisormellaan.

Hänen lähdettyään lavalta sai yleisö ilmoituksen heille varatusta yllätyksestä – luvassa oli karkkia! Pienen sekasorron jälkeen tuotiin viimein lisää Chupa Chupseja ja jokainen fani sai yhden. (Alunperin luultiin, että vain edessä istuville oli varattu karkkia eikä seisova yleisö saisi mitään, mutta tämä kaaos selvisi pian.)

Konsertin jälkeen läheisellä metroasemalla oli pitkä jono ihmisiä ostamassa junalippuja osoittaen, että ihmiset olivat matkustaneet varsin kaukaakin vain nähdäkseen Seo Taijin. Soulilaisten tarvitsi vain vilauttaa metrokorttiaan. Osa ihmisistä oli tullut jopa Busanista saakka, ainakin sen perusteella, että fanien joukossa puhuttiin kyseistä murretta.

Vaikka Seo Taiji ei paljastanut tarkempia tulevaisuudensuunnitelmiaan, toivovat monet hänen faneistaan, mukaan lukien Korean kuuluisimmat julkkikset ja muusikot, ettei madonreikä tulisi olemaan hänen viimeinen taukoa edeltävä konserttinsa. Kaikki tämä pysyy puhtaasti spekulaation puolella, etenkin kun mies pitää aikeensa vakan ja kannen alla. Voimme vain toivoa, että ”salaisuus” Seo Taijin tulevasta julkaisuista ilmoitetaan piakkoin.

Settilista

Juliet
Bermuda [Triangle]
Heffy End
Robot
Take Five
Ijeneun
10wol 14il
Moai
Human Dream
T’IK T’AK
Coma
Nae Mamiya