SHINee – 2009, Year Of Us

Hiljaiseloa kesän ajan viettänyt SHINee palasi lokakuussa julkisuuteen uuden minialbumin voimin. Kuusi kappaletta sisältävä, 2009, Year Of Us -nimeä kantava levy myi muutamassa viikossa noin 60 000 kappaletta ja SHINee oli jälleen täysissä voimissa. Albumi sisältää monenlaista musiikkia, niin balladeja kuin meneviä tanssihittejäkin. Se saa jokaisen SHINee-fanin taatusti muistamaan miksi tästä yhtyeestä niin kovasti pitää.

Levyn aloittaa Y.O.U (Year Of Us), josta tulee väkisinkin vähän superjuniormainen olo. Sen korkeat lauluosuudet tuovat mieleen juuri Super Juniorin Ryeowookin, mutta ehkäpä vaikutteet ovat väistämättömiä, onhan SuJu sentään saman levy-yhtiön kirjoissa. Kappale on kuitenkin yleistunnelmaltaan miellyttävä, ja kun ajatus Ryeowookista karisee, on se myös erittäin mielenkiintoinen. Rap-osuudet ovat hyvin toteutettuja ja kappale sopii levyn alkuun mainiosti.

Toisena albumilla on singlenä julkaistu Ring Ding Dong, jonka musiikkivideo ilahdutti fanityttöjä suuresti SHINeen tanssahdellessa tiukoissa nahkahousuissa lanteitaan keikutellen. Kappale sopiikin erinomaisesti tanssimusiikiksi, ja sitä kuunnellessa on mahdotonta välttää tanssijalan vipatusta. Myös ehkä hieman pitemmän päälle hermoja raastava kertosäe, ring diggi ding diggi ding ding ding, jää auttamattomasti soimaan päähän.

Kolmas kappale levyllä on JOJO, jonka alku saa taas Ryeowookin käväisemään mielen perukoilla. Rauhallisen alun jälkeen kappale kuitenkin pääsee vauhtiin ja osoittautuu sekin erittäin hyväksi tanssikappaleeksi. Kertosäe on todella hyvä, ja saa kuulijan hihkumaan innosta. Se tekee erittäin selväksi sen, että SHINee on taas aikuistunut asteen enemmän. Kappale toimii varmasti erittäin hyvin livenä, saa koko yleisön jaloilleen.

Get Down on albumin neljäs kappale. Se onkin aika puhtaasti rap-painotteinen, ja nojaa vahvasti niins anottuun ”katujen meininkiin”. Kappale on hiukan pitkäveteinen, eikä siitä ole paljoa sanottavaa. Rasittavat hälytysajoneuvojen siireniä muistuttavat äänet taustalla ja korkeat ”Get down” -hudahdukset alkavat ärsyttää. Ilman liioiteltuja efektejä kappale voisi ollakin erittäin hyvä.

Toiseksi viimeinen kappale SHINee Girl edustaa jälleen tanssimusiikkia. Siitä tulee mieleen 1920-luvun musikaali, punaista samettia ja mustaa satiinia. Tämäkin kappale on erittäin menevä, mutta siinä on erilainen tunnelma kun aiemmissa. Mieleen tulee tosiaan vanhan ajan hämyiset teatterit ja loisteliaat näyttelijät. Ehkä hieman erilainen mutta hyvällä tavalla.

Viimeinen kappale on nimeltään Naega Saranghaetdeon Ireum (The Name I Loved), jonka esittää SHINeen Onew ja balladilaulaja Kim Yeonwoo. Se on todellakin erittäin kaunis balladi, ja molempien laulajien äänet sopivat kappaleeseen hienosti. Tunnelma on haikea ja balladeista hyvin tuttu. Se sopii loistavasti lopetukseksi muuten niin vauhdikkaalle albumille.

Kokonaisuudessaan levy oli ehtaa SHINeeta; tanssimusiikkia, hiphopia ja balladeita. Siitä tuli osittain mieleen vanhan ajan glamour, mikä saattoi jopa olla tarkoitus. Nuoresta iästään – niin musiikillisesti että jäsenten kesken – huolimatta SHINee on saanut paljon hyvää mainetta, eikä ole epäilystäkään etteikö loistava ura jatkuisi. Tämä albumi oli siitä erittäin hyvä todiste, erittäin elastic, fantastic. Tätä kelpaa kuunnella taas uusia SHINeen julkaisuja odotellessa.