Rain ja Vogler – Dresden Music Festival, Saksa

Rain konsertoi sellisti Jan Voglerin kanssa arvostetussa Semper Operassa, Saksan Dresdenissä 19. toukokuuta.

Kello 20:55 odotimme Dresden Music Festivalin yhteydessä järjestettävää konserttia alkavaksi. Salista löytyi kaikenlaisia ihmisiä: nuoria, vanhoja, faneja ja uteliaita. Osa heilutteli valotikkuja ja julisteita, osalla oli matkassaan kiikarit ja turkislaukut. Konserttia odottava joukko todella oli sekalainen. Tasan kello 21 valot sammuivat ja hiljenimme odottamaan.

Ei ole yllätys, että Rain tulisi olemaan illan kuningas. Valtavalta näytöltä näimme kuitenkin ensin Jan Voglerin. Hän puhui Goethen kotikielellä ilmoittaen, että koska kaikki salissa olevat eivät puhu saksaa, kaikki välispiikit tulisivat olemaan englanninkieliset. Tämän jälkeen hän tuli lavalle selloineen. Hän kertoi, että aloitamme klassisen musiikin kappaleella, ja että Rain tulisi lavalle 15 minuutin kuluttua.

Konsertti alkoi. Harmi kyllä en tiedä minkä kappaleen Jan Vogler esitti, vaikka se onkin hyvin tunnettu. Hän oli lavalla yksin, seuranaan vain sellonsa. Tunnelmaa piti yllä ruutu, jolla vaihtui luontokuvia. Vartti kului ja viimein Vogler kuulutti lavalle Rainin. Salin täyttäneet huudot osoittivat sen, että yleisö oli tullut katsomaan pääasiassa Rainia. Ennen hänen saapumistaan meille annettiin esitelmä Rainista kuvien kera. Sen avulla häntä tuntemattomat oppivat, että Rain on korealainen laulaja ja näyttelijä ja että hänellä on tuhansia faneja Aasiassa – jopa tässä salissa. Opittiin myös, että hän on 182-senttinen ja saa revittyä paitansa vaivatta yltään. Sitten hän ilmestyi lavalle yllään kolmiosainen hopeinen asu ja silmillään aurinkolasit. Viisi tai kuusi kokomustiin pukeutunutta tanssijaa seurasi häntä, ja he siirtyivät eri puolille lavaa. Kaikki hiljenivät rauhaisan sellomusiikin jälkeen tulleen nopeatempoisen pop-musiikin johdosta. Toisin sanoen se herätti meidät. Luulen, että he jotka eivät tunne Rainia, yllättyivät näkemästään.

Esityksensä jälkeen laulaja kutsui Voglerin lavalle ja kertoi, että on kunnia päästä esiintymään tämän kanssa. Saksalainen vastasi kohteliaisuuksiin samoin. Vogler puhutteli jälleen yleisöä sanoen olevansa tyytyväinen tähän yhteistyöprojektiin, jonka molemmat ovat jo jonkin aikaa toivoneet toteutuvan. Hän kertoi myös, että Rainin ansiosta tapahtumaan tuli moni sellainen, joka ei muuten sinne olisi tullut. Tunnelma oli erittäin hyvä ja kaksikko puhui yleisölle useaan otteeseen.

Oli popin ja klassisen musiikin yhdistelmän aika, kuten Dresdenin musiikkifestivaali sen ilmoitti. Vogler nousi instrumentteineen pienelle korotetulle lavalle ja alkoi soittaa. Muutama minuutti myöhemmin klassiseen musiikkiin liitettiin Rain ja osia tämän kappaleista. Harmi kyllä keskityimme tämän jälkeen heikosti selloon. Duoa kuultiin kahteen tai kolmeen otteeseen mm. heidän tulkitessaan kappaleen Love Song. Koko konsertin ajan kaksikosta pystyi aistimaan tiettyä kumppanuutta.

Rain tuntui esitystensä aikana antavan kaikkensa ja jakoi hetken ihmisten kanssa esittäessään kappaleen Hip Song, johon yleisö yhtyi. Hän otti koko lavan haltuunsa ja istui jopa sen reunalla ensimmäisessä rivissä olleiden fanien suureksi iloksi. Pop-kappaleiden välillä palattiin hetkeksi klassiseen, kun Jan Vogler oli kutsunut lavalle seurakseen nuoren naisen soittamaan pianoa.

Tämän jälkeen oli enää yksi tai kaksi kappaletta Rainilta, minkä jälkeen konsertti oli ikävä kyllä tullut tiensä päähän.

Konsertin ohjelmassa ilmoitettiin, että konsertti kestäisi puolitoista tuntia. Se kuitenkin kesti tunnin ja kaksikymmentä minuuttia sisältäen Rainilta kuusi tai seitsemän kappaletta ja Voglerilta kaksi sooloa. Onneksi artistit puhuivat pitkästi kappaleiden välillä (viitaten kohteliaisuuksiin) – muutoin konsertti olisi kestänyt vain tunnin.

Lopuksi oli mukava huomata, että Rainia katsomaan tulleet ihmiset toivottivat saksalaisen muusikon tervetulleeksi aivan yhtä lämpimästi kuin idolinsakin.

Voi vain toivoa, että Rain palaa konsertoimaan Eurooppaan saatuaan tällaisen vastaanoton Saksassa.