Korean kielen kiemuroista

Kaikki, jotka ovat löytäneet tiensä kuuntelemaan korealaista musiikkia, ovat väkisinkin törmänneet korean kieleen vähintään kappaleiden, bändien ja artistien nimissä, myös muuta satunnaista sanastoa on voinut tulla vastaan. Korean kielihän on virallisenä kielenä Etelä- ja Pohjois-Koreassa, mutta koreaa puhutaan myös suurissa etnisissä korealaisryhmissä Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Yhteensä korean kielen puhujia ympäri maailmaa on noin 78 miljoonaa.

Aakkoset voivat näyttää todella monimutkaisilta ja muistuttaa kovasti hepreaa tottumattoman silmään, mutta todellisuudessa kirjoitusjärjestelmä ja aakkoset eli hangulit (koreaksi: 한글) eivät ole niin vaikeita. Oikeastaan hangulit on luotu helpoiksi oppia, ja sitä ne kyllä ovatkin. Hanguleissa mielenkiintoista on myös se, että peruskonsonantit ja -vokaalit on kehitelty suun, hampaiden ja kurkunpään muodoista hanguleita lausuessa.

Yhteensä hanguleita on 24 kappaletta; 14 konsonanttia ja 10 vokaalia. Korean kielessä hangulit kirjoitetaan eräänlaisiin ”laatikoihin”, esimerkiksi tavussa ”글” (geul) on kolme kirjainta (ㄱ k, ㅡ eu, ㄹ l), vaikka se voikin näyttää vain yhdeltä. Kuten esimerkissäkin, tavun täytyy aina alkaa konsonantilla. Jos tavu alkaa vokaalilla (esim.은 eun), on alkuun laitettava hiljainen konsonantti ㅇ. Kuitenkin myös ㅇ on äännettävissä, mutta silloin sen on oltava tavun lopussa, jolloin siitä tulee ng-äänne. Myös lähes kaikki muut konsonantit ääntyvät eri tavalla tavun alussa ja lopussa.

Hanguleita lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaankin. Kuitenkin on joitakin poikkeuksia, mutta koreaa puhuessa tulet ymmärretyksi, vaikka ääntäisit joka ikisen hangulin. Myös koreaa latinisoitaessa eli romanisoidessa kirjoitetaan jokaiselle hangulille länsimaisen kirjaimen vastine. Romanisointi ei ole kuitenkaan kovinkaan yleistä, mutta esimerkiksi koreaa opetellessa romanisointi on hyvä tapa oppia hanguleita. Romanisointiin on paljon monia eri tapoja ja tyylejä, mutta niistä suurin osa pohjautuu englannin kielen lausumiseen.

Englannin kieli näkyy myös muullakin tapaa koreassa. Englannista on nimittäin lainattu useampiakin sanoja koreaan (esim. 커피 kopi eli kahvi ja 쿠키 kuki eli keksi), jotka ovat yleisessä käytössä ja sen takia koreaa osaamatonkin voi ymmärtää puhetta kuunnellessa satunnaisia sanoja sieltä sun täältä. Myös monelle korealaista musiikkia kuuntelevalle tai Koreasta muuten kiinnostuneille tuttuja sanoja voivat olla esimerkiksi taekwondo, daebak tai oppa. Taekwondo (태권도) on korealainen itsepuolustuslaji, daebak (대박) tarkoittaa ”mahtavaa/upeaa” ja oppa (오빠) -sanaa käyttävät naispuoliset henkilöt vanhemmasta miespuolisesta henkilöstä.

Korean kielessä on seitsemän eri kohteliaisuusastetta. Niiden opetteleminen voi tuottaa joillekin päänvaivaa, sillä yhtä lukuunottamatta jokaisella ”asteella” on neljä eri päätettä – toteava, kysyvä, käskevä ja ehdottava. Korealaiset pahastuvat helposti, jos käytetään ns. väärää astetta. Vaikkapa jos puhut jollekin sinua ylempitasoiselle (esim. oppilas opettajalle, työntekijä pomolle) tai vanhemmalle henkilölle, voi hän loukkaantua. Kuitenkin, jos olet vasta-alkaja koreassa, voidaan tällaiset virheet antaa anteeksi. Ja jos ei ole joskus aivan varma mitä kohteliaisuuspäätettä tai -astetta kannattaisi käyttää, on hyvä laittaa 요 (yo) lauseen loppuun. Se on kohtelias pääte, muttei kumminkaan ”liian kohtelias”.

Kohteliaisuus ilmenee myös muutenkin puhuttaessa. Esimerkiksi sanaa ”sinä” ei ole kovinkaan soveliasta sanoa, myöskään ”minä” sanan toistaminen ei ole se paras vaihtoehto. Vaikka ei sanoisi suoraan ”sinä” tai ”minä”, asiayhteys yleensä kertoo missä mennään ja kenestä puhutaan. ”Sinä”-sanaa myös korvataan sukulaissanoilla, joihin myöskin lukeutuvat oppa ja sen tyyliset hyung (형), unnie (언니) ja noona (누나).

Kiinnostaako opiskelu?

Jos haluat aloittaa kielen opiskelun, hyviä tiedonlähteitä ovat verkkosivustot Kanjikaveri ja Talk To Me In Korean. Markkinoilla on myös oppikirjoja, joista suosittelun arvoinen on esimerkiksi Andrew Sangpil Byonin kirja Basic Korean.

Itseopiskelun lisäksi voit seurata opistojen ja Avoimien yliopistojen kielikurssitarjontaa. Esimerkiksi Turun kesäyliopiston yhteydessä alkaa syksyllä englanninkielisellä opetuksella tarjottava alkeiskurssi Korean kieli ja kulttuuri 1.