© Snake

BIG BANG – BIG SHOW 2010, Soul


kirjoittaja: Alex - kääntäjä: Hannahi & Anu

BIG SHOW 2010 on toinen BIG BANGin BIG SHOW -konserteista, ja niitä on määrä järjestää vuosittain. Tapahtuma kesti yli kolmen päivän ajan perjantaista sunnuntaihin ja olin onnekas päästessäni osallistumaan kahteen viimeiseen keikkaan. Tapahtumapaikkana oli Soulin eteläpuolella sijaitseva Olympic Park Stadium, jossa G-Dragonkin järjesti ”Shine A Light” -konserttinsa loppuvuodesta 2009. Paikka on erityisen hyvä tämän kaltaisille konserteille, sillä siellä on avaria tiloja myyntikojuja ja niiden varsille kasaantuvia, innokkaiden fanien muodostamia jonoja varten.

Pakollisen kylmässä ulkoilmassa jonottamisen jälkeen meidät johdettiin stadiumille odottamaan. Kuvia ja videoita kuvaavien fanien varalta kohennettujen turvatarkastusten vuoksi meidät tarkistettiin monesti ennen kuin pääsimme istumaan. Ollessamme paikoillamme isolla näytöllä esitettiin musiikkivideoita, mikä viihdytti noin puolen tunnin ajan, kunnes ne alkoivat pyöriä alusta. Odotusaika oli onneksi lyhyt, ja ylös näytölle tuijottamisesta kipeästä niskastani välittämättä olin valmis konsertin avaukseen.

Samantapaisesti kuin edellisenä vuonna BIG BANG astui lavalle esittäen remix-version yhdestä heidän suosituimmasta kappaleestaan, Liesista. Viime vuodesta poiketen pojat seisoivat korokkeilla heijastekankaiden takana TOP:n seistessä keskellä. Muut tulivat kankaiden takaa hitaasti, mutta TOP:n kohdalla oli hissi, josta hän tuli vauhdikkaasti rap-osionsa alkaessa. He olivat pukeutuneet mustavalkoisiin vaatteisiin, kuten dramaattinen sisääntulo vaatikin, mutta se ei estänyt heitä kiihdyttämään tahtia GARA GARA GO!!:hon ja Sparkling, Sparklingin remix-versioon. Kappale on heidän Remember-albumiltaan. Aiemmin en kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota, mutta liveversio oli paljon kiinnostavampi.

Juuri alkaessani nauttia esityksestä, tempo hidastui äkillisesti ja Wonderfulin intro käynnistyi. Kappale on yksi BIG BANG -suosikeistani. Ensimmäisen päivän konsertista kuulemani perusteella tiesin, että tämä tulisi olemaan alkuperäisestä remixattu versio, ja olinkin innoissani saadessani kuulla kuinka kappale on sovitettu uudelleen. Se oli yhä nopeatempoinen ja hauska nähdä livenä esitettynä, mutta melodia oli kadonnut lähes olemattomiin ja kappale koostui lähinnä raskaista bassoelementeistä ja koneella lisätyistä lauluosuuksista. BIG BANGin lavalle tuoma energia oli kuitenkin huomattava ja fanit pitivät melkoisesti ääntä.

Seungrin ja Daesungin poistuttua lavalta jäljelle jäänyt kolmikko esitti Hallelujahin saaden yleisön meluamaan. Syy tähän oli todennäköisesti siinä, että kappale esitettiin tässä konsertissa ensimmäistä kertaa livenä, mutta yleisö todella nautti raskaista tahdeista ja vahvoista lyriikoista. Odotin Seungrin palaavan lavalle esittämään soolokappaleensa, mutta Hallelujahin päätyttyä lava täyttyi toiminnasta henkilökunnan tuodessa lavasteeksi pöytiä, tuoleja ja ilmapalloja. Eturivin sana kiiri taaksepäin ja pian koko yleisölle olikin selvää, että Daesung esittäisi Cotton Candyn. En voinut sietää kyseistä kappaletta kuullessani sen muutamaa päivää aikaisemmin, mutta live-esityksen tuoman vivahteen, Daesungin metkujen ja lavan taustatanssijoiden myötä huomasin laulavani mukana ja nauttivani siitä täysin rinnoin. Lavasta oli tehty puistomainen penkkeineen ja hattaramyyjineen. Daesung itse saapui keltaisella pyörällä leijuen lavalle sivusta. Paitaan ja takkiin pukeutuneena hän lauloi kappaleen mies- ja naistanssijoiden kanssa, jotka esittivät olevansa puistossa treffeillä. Valituille faneille esityksen kohokohta oli, kun Daesung ojensi yhdelle onnekkaalle lounasrasiallisen tuoretta sushia, jota olimme nähneet hänen valmistavan lyhyessä videossa, joka näytettiin ennen kappaleen esittämistä.

Pian Daesungin poistuttua alkoi kankaalla pyöriä toinen video, jossa Seungri käveli punaista käytävää, jonka varrella oli numeroituja ovia. Hän avasi viimeisen oven ja astui sisään pieneen baariin antaen miehelle avaimen. Mies otti hyllyltä laatikon, jonka Seungri avasi löytäen sisältä koristeellisen avaimen. Baarimikko viittoi kohti Seungrin takana olevaa ovea, jonka suussa seisoi toinen Seungri. Seungri lyyhistyi lattialle tulokkaan ammuttua häntä sydämeen. Ymmärrettävästi tila täyttyi huudoista – osa huokaili ilosta nähdessään Seungrin puvussa toisten vaikeroidessa sitä, että tätä oli juuri ammuttu. Mylvintä vain jatkui Seungrin astuessa lavalle esittämään Strong Babyn. Se oli hyvin samankaltainen kuin viime vuonna, mutta lisänä oli vaikuttava tanssinumero erään naistanssijan kanssa. Kappaleen huipentuman aikana molemmat olivat lavan keskikohdalla. Tanssiessaan Seungri heilautti toisen jalkansa naisen pään yli ja veti hänet toiselle puolelle. Nainen kaatui maahan, jolloin Seungri nosti hänet taas ylös yhä ilmassa olleella jalallaan. Tilannetta on vaikea kuvailla sanoin, mutta sen vierestä seuraaminen oli todella vaikuttavaa, etenkin kun ottaa huomioon kaksikon pituuseron.

Viisikko palasi lavalle pikaisen vaatteidenvaihdon jälkeen esittämään japanilaisilta julkaisuilta tutut kappaleet Top of the World, Number 1 ja Koe wo kikasete. Ei-korealaiset vedot saivat kenties suurimmat hurraukset, mikä itseäni yllätti. Veikkaan, että kappaleet ovat hyviä sellaisenaan, koska tuntuvat niin erilaisilta. Seuraavaksi esitettiin Make Love, sekä englanniksi että koreaksi. Taeyang poistui lavalta ennen kappaleen päättymistä valmistautuakseen esittämään soolokappaleensa Where U At sekä dance-remixin viimeisimmästä julkaisustaan, Wedding Dressistä. Molempien koreografia ja lauluosuudet esitettiin täydellisesti. Hän jakoi lavan useamman taustatanssijan kanssa, mutta erottui helposti joukosta mahtailevan tanssitapansa ja terävien liikkeidensä ansiosta.

As If Nothing’s Wrongin remix laulettiin ennen kuin TOP:n uusi soolomusiikkivideo näytettiin isolta ruudulta. Moni fani odotti hänen esittävän uuden kappaleensa, mutta suurin osa oli iloinen nähdessään hänen soittavan pätkän melodiasta huuliharpulla. Näytös oli hyvin vaikuttava, ja se näytti hänestä jälleen uuden puolen, jota TOP voi kenties tulevaisuudessa hyödyntää. Soolokappale oli kovin mielikuvituksettomasti sovitettu ja tyylitelty, mutta saatan oppia pitämään siitä myöhemmin. Nautin siitä kuitenkin huomattavasti enemmän toisella kuuntelukerralla ja yleisö tuntui olevan samaa mieltä.

TOP:lle annettiin runsaasti aikaa poistua lavalta vaihtamaan vaatteitaan esityksen päätyttyä, mutta lauantaina hän oli myöhässä ja joutui jättämään How Geen alun väliin. Hän kiirehti lavalle, eikä selvästikään ollut laittanut kenkiään jalkaan kunnolla, sillä hän kumartui esityksen aikana korjailemaan niitä useamman kerran. En tiedä miksi, mutta kyseinen ohjelmanumero oli koreografiansa puolesta heikoissa kantimissa – ilmeisesti heidän oli vaikea palautua TOP:n myöhästymisestä. Yhdessä vaiheessa meinasi käydä huonosti, sillä Taeyang yritti hypätä valaisimen yli, mutta hyppäsikin melkein TOP:n päälle, sillä tämä käveli Taeyangin lähituntumassa. Toinen läheltä piti -tilanne kävi, kun G-Dragon heilutteli käsiään ja kiitos Taeyangin nopeiden refleksien, hän ei pudonnut lavalta.

Onneksi he pystyivät kasaamaan itsensä Stylishin esitystä varten. Tämä oli hyvä asia myös siksi, että pojat olivat pukeutuneet uusiin FILA-vaatteisiin ollen kuin suoraan mainoksesta. Kappaleen päättyminen tarkoitti yhtyeelle pientä taukoa, sillä heidän poistuessaan lavalle nousi 2NE1, joka esitti kappaleet Fire ja I Don’t Care. Tytöt olivat pukeutuneet debyyttinsä kaltaisiin vaatteisiin ja koko nelikko oli henkeäsalpaava. Heidän numeronsa oli tiivis ja pehmeästi sujuva paketti, jota yleisö kannusti – olivathan he YG-perhettä, kuten konsertin päätähtikin. Kappaleiden välillä tytöt juttelivat fanien kanssa, ja vaikka yhtyeellä on takanaan jo runsaasti esiintymisiä, Dara myönsi olevansa hieman hermostunut.

Tyylikkäisiin takkeihin ja housuihin pukeutuneet Daesung ja Seungri ilmestyivät lavan vastakkaisille puolille esitelläkseen laulutaitojaan BIG BANGin balladimaisempien kappaleiden muodossa. Kaksikon vokaalisista kyvyistä on kohkattu paljon, mutta itse olen aina suhtautunut asiaan skeptisemmin yhtyeen tanssittavien kappaleiden suuren lukumäärän vuoksi. Olin kuitenkin hyvin vaikuttunut esityksen tasosta. Sekä Seungrin että Daesungin taidot olivat kehittyneet huomattavasti vuosi sitten järjestetyn BIG SHOW -konsertin jälkeen duon esittäessä kappaleet Fool’s Only Tears, Foolish Love ja I Don’t Understand. Eräässä kohdassa esitystä kumpikin seisoi artikkelin alkupuolella mainitsemillani korokkeilla ja nostivat BIG BANGin laulutaidoillaan aivan uudelle tasolle.

Koko jäsenistö esiintyi lavalla Rememberin, A Good Manin, Stayn ja Haru Harun aikaan. Kuin äskeiseen näytökseen viitaten myös loput jäsenet todistivat treenanneensa laulutaitoaan ja pojat istuutuivatkin alas näiden kappaleiden ajaksi. G-Dragon jopa kutsui bänditovereitaan ”pahoiksi miehiksi” laulun nimeä mukaillen, mikä nostatti yleisön raikuvaan nauruun. Kappaleista yleisöön vaikutti uppoavan etenkin Stay, joka onkin hyvin suosittu laulu poppoon japanilaiselta albumilta. Jäsenten lähdettyä lavalta näytöillä alkoi pyöriä suuresti odotettu 1 Night, 2 Days -parodiavideo, joka takasi yleisön viihtymisen tauon aikana.

Parodiassa BIG BANG nähtiin Korean kylmiin maisemiin sijoittuvassa talvisessa lomapaikassa, jossa he viihdeohjelmista tuttuun tyyliin ottivat osaa erilaisiin haasteisiin. Näihin tehtäviin lukeutui esimerkiksi pöytätennis, jossa Seungri voitti TOP:n tämän karismaattisesta tyylistä huolimatta, jalkapallotennis, jossa joukkueensa huonoon valoon saattanut Daesung sai muilta jäseniltä selkäsaunan, sekä telepatiapeli, jossa jokainen jäsen valitsi pöydältä kupin toivoen ettei siinä olisi jotakin ällöttävää kolan sijasta. Taeyang ja Daesung olivat epäonnekkaat häviäjät ja rangaistuksena he joutuivat viettämään yönsä ulkona teltassa, siinä missä loput jäivät lämpimään taloon. Loppujen lopuksi kaksikko palasi taloon aamuyön varhaisina tunteina, kunnes koko joukkio herätettiin radiosta suureen ääneen raikuneella Big Hitillä. Kappaleen aikana jäsenten tuli nousta ylös ja pukeutua ennen kuin ulkona otettaisiin yhteiskuva.

Videon lopussa konsertti-DVD:lle lupailtiin ennennäkemätöntä haastemateriaalia. Faneja tietenkin harmitti etteivät he saaneet nyt nähdä kaikkea, mutta tämän korkealaatuisena 3D:nä ilmestyvän julkaisun voi epäilemättä odottaa nousevan todelliseksi hitiksi heti kauppoihin saavuttuaan.

Viimeinen soolo-osio kuului G-Dragonille, jossa oli tänään luvassa Heartbreakerin rock-remix sekä Taeyangin kanssa esitetty Korean Dream. Ensimmäisenä iltana hän oli esittänyt näiden lisäksi myös A Boyn, mutta sitä emme nyt kuulleet. G-Dragon oli pukeutunut pitkälti samoin kuin omissa soolokonserteissaan – mustavalkoinen takki sekä lyhyet mustat housut joiden päällä musta hame. Myös Taeyang oli pukeutunut soolokappaleidensa yhteydessä käyttämäänsä asuun, mikä sai fanit innostumaan entistä enemmän nähdessään heidät lavalla yhdessä. Illan sooloperformanssien joukosta juuri tämä esiintyminen nousikin ehdottomaksi suosikikseni, ja siihen lukeutui myös hitusen normaali pidempi osio G-Dragonista miksauspöytänsä ääressä kappaleen kliimaksin aikana. Laulun loppuessa he hyppäsivät toisiaan vasten saaden fanit kiljumaan, ja yksi lähelläni olleista tytöistä kääntyi kaveriaan kohden ja alkoi halata tätä. Kyseessä on selkeästi yksi suosituimmista BIG BANG -parituksista.

Konsertti lähestyi jo viimeisiä hetkiään, ja kun loput jäsenet ilmaantuivat lavalle, käytti ryhmä hetken aikaansa keskustellakseen konsertin suosiosta ja tulevista aktiviteeteistaan. Tämän jälkeen he esittivät Alwaysin, Heavenin, Foolin ja Big Hitin ennen kuin lopettivat Last Farewellillä, mikä oli varsin sopiva loppu näin räjähtävälle konsertille. Ei ollut epäilystäkään siitä etteivätkö he palaisi encoren myötä, ja vain pari minuuttia lavalta poistumisen jälkeen verho nostettiinkin uudelleen ja yleisö sai kuulla vielä Sunset Glow’n ja Liesin viimeisen kerran. Näiden kappaleiden aikana jäsenet ottivat kontaktia yleisöön ja lavalla nähtiin myös koko tanssijakaarti. Fanit heittelivät kylttejä ja muuta tavaraa lavalle toivoen tähtien nostavan ne ylös. Luultavasti juuri tätä kautta G-Dragonin käsiin ilmaantui Gaho-pehmolelu, jonka hän heitti takaisin yleisöön. Se päätyi lähettyvilläni olleelle pitkälle ulkomaiselle tytölle, ja kun tuore omistaja selvisi alkunahistelun myötä, olivat kaikki fanit iloisia saadessaan katsoa ja valokuvata pehmolelua.

Kaiken kaikkiaan konsertti oli ehdottomasti viime vuoden BIG SHOW’ta kehittyneempi ja voin vain kuvitella miten he aikovat laajentaa spektaakkelia ensi vuodeksi. Riippumatta siitä mitä he tuolloin esittävät, aion ehdottomasti olla paikalla.